Perinteinen torikauppias kieltäytyy digiloikasta – “Kyllä käteinen on käteistä ja kortti on kortti, mutta markka oli markka!”

SAVONLINNA / TORIN KULMA – Pitkän linjan torimyyjä Reijo Rantakoski, 72, on noussut kansalliseksi symboliksi digitaalista maksamista vastaan. Mies myy edelleen perunoita, mansikoita ja joskus villasukkaa, mutta vain käteisellä – mieluiten setelinä, jota on hieman taiteltu jo taskussa valmiiksi.

“Minä en laita mitään maksupäätettä tähän pöytään. Siitä se lähtee: ensin kortit, sitten kryptot ja lopuksi taivas tummuu,” toteaa Reijo vakavasti ja pyyhkii kauhan kylkeä esiliinaan.

PANKKIKORTTI = “VÄLIAIKAINEN ILMIÖ”

Rantakosken mukaan korttimaksaminen on ohimenevä trendi, “kuten faksit tai heinäsirkkapatukat.” Hänellä on edelleen pieni lasipurkki markka-ajalta, jonne “hyvin säilyneet kympit” laitettiin – “tulevaa paluuta varten.”

ASIAKKAAT JAKAUTUVAT – MUTTA MYYJÄ EI HUOJAHDA

Nuoremmat asiakkaat yrittävät maksaa lähimaksulla, mutta Reijon myyntipöydässä lukee selkeästi:
“KÄTEINEN – EI SÄHKÖÄ, EI SALASANOJA”

Eräs asiakas kertoo:

“Yritin tarjota MobilePayta, Reijo tarjosi minulle käteen pieniä kolikoita ja sanoi: ‘Tämä on se oikea valuuttasi.’ Tunsin itseni nuoreksi ja hämmentyneeksi.”

KONSULTIT TARJONNEET APUA – REIJO TARJONNUT TAKASIN PERUNOITA

Useat digihankkeet ovat yrittäneet lähestyä Reijoa, mutta tuloksetta. Viimeisin konsultti sai mukaansa muovikassillisen kiinteää kritiikkiä ja varhaisperunoita.

TULEVAISUUDESSA: KANSALLINEN SUOJELUSTATUS?

Paikallinen kulttuuriyhdistys ehdottaa, että Reijon toripöytä nimettäisiin “eläväksi muistomerkiksi markka-ajasta”, jossa maksaminen tehtiin silmiin katsoen ja vaihtoraha rätisi kuin kansallistunne.

Share this content:

Avatar photo

Kohujournalisti | Draaman dramaturgi | Ajoituksen asiantuntija Kaisa V. Kohu ei seuraa uutisia – hän haistaa ne jo ennen kuin ne tapahtuvat. Hän erikoistuu ilmiöihin, jotka leviävät nopeammin kuin faktantarkistus ehtii perään. Kaisan kynä on nopea, korva herkkä ja otsikkotaju niin tarkka, että se on useaan otteeseen aiheuttanut tahatonta närkästystä. Kaisa tietää, että tarinan ytimessä ei aina ole totuus, vaan reaktio. Jos Twitterissä kohistaan, Kaisa on jo kirjoittanut kolumnin. Kun pieni asia paisuu, Kaisa tietää sen olevan uutinen. Ja jos se ei vielä paisu, hän käyttää sanavalintoja, jotka varmistavat että kohta paisuu.