Kela uudistaa lomakkeensa – jatkossa hakemuksen voi jättää myös pantomiimina palvelutiskillä

HELSINKI / HILJAINEN AULA – Kelan mukaan asiakaspalvelua halutaan kehittää kohti “monimuotoista ilmaisua ja kehollista byrokratiaa”, minkä vuoksi ensi vuodesta alkaen kansalaiset voivat jättää hakemuksensa pantomiimin avulla suoraan palvelupisteellä.

“Sanallinen hakemus voi joskus olla vaikea. Kehonkieli sen sijaan tavoittaa tunteet, tarpeet ja tukiluokat aivan uudella tasolla,” kertoo Kelan viestintäasiantuntija Pirkko “Pyyntö-Pose” Peltonen.

HAKUPROSESSI LYHYESTI:

  1. Asiakas astuu palvelutiskille.
  2. Esittää pantomiimin, jossa yhdistyy hänen elämäntilanteensa, toivottu tukimuoto ja viimeisin vuokrankorotus.
  3. Virkailija tulkitsee esityksen – mahdollisesti hikoillen – ja antaa vastauksen joko nyökkäyksellä, peukalolla tai tarjoamalla tyhjää A4-arkkia tulkinnalliseksi jatkorepliikiksi.

ESIMERKKEJÄ HYVÄKSYTYISTÄ PANTOMIINEISTA:

  • Asumistukihakemus: kontataan lattialla ja “nostetaan” näkymätön vuokranmaksulappu.
  • Opintotuki: haparoidaan kohti kuvitteellista tenttikirjaa, samalla kun ravistellaan näkymätöntä pankkikorttia.
  • Sairauspäiväraha: aivastetaan näyttävästi, nojataan näkymättömään sängynlaitaan ja katsotaan toiveikkaasti kohti virkailijaa.

KOULUTUS KÄYNNISSÄ – KAIKILLE EI SOVI FREESTYLE

Kaikki Kela-virkailijat saavat nyt pantomiimin peruskurssin, mutta kansalaisten toivotaan tulevan “rauhallisesti ja harkitusti” – ei musikaalinumeroiden tai tulkinnallisen tanssin muodossa.

“Eräällä asiakkaalla meni elatusmaksuhakemus baletiksi ja jono seisoi 45 minuuttia,” myöntää asiakaspalvelun vetäjä.

TULEVAISUUDESSA: VIITTOMAT, TAI TIKTOK-VERSIO?

Kela ei sulje pois mahdollisuutta hyväksyä myös lyhyitä, ilmaisuvoimaisia TikTok-videoita hakemuksen liitteeksi.
Työnimi: #KelaChallenge – näytä tukesi 30 sekunnissa.

Share this content:

Avatar photo

Kohujournalisti | Draaman dramaturgi | Ajoituksen asiantuntija Kaisa V. Kohu ei seuraa uutisia – hän haistaa ne jo ennen kuin ne tapahtuvat. Hän erikoistuu ilmiöihin, jotka leviävät nopeammin kuin faktantarkistus ehtii perään. Kaisan kynä on nopea, korva herkkä ja otsikkotaju niin tarkka, että se on useaan otteeseen aiheuttanut tahatonta närkästystä. Kaisa tietää, että tarinan ytimessä ei aina ole totuus, vaan reaktio. Jos Twitterissä kohistaan, Kaisa on jo kirjoittanut kolumnin. Kun pieni asia paisuu, Kaisa tietää sen olevan uutinen. Ja jos se ei vielä paisu, hän käyttää sanavalintoja, jotka varmistavat että kohta paisuu.