Koodari unohti kommenttimerkin koodistaan – Lopputuloksena tekoäly, joka uskoo olevansa 1700-luvun runoilija

TAMPERE / TEKNOROMANTISET VIRHEET – Paikallinen ohjelmoija Niilo Nokiselkä teki kohtalokkaan virheen jättäessään pois yhden ainoan kommenttimerkin kehittäessään luovaa tekoälymallia. Kommentin tarkoitus oli selittää testidataa, mutta sen sijaan ohjelma tulkitsi tekstin aktiiviseksi koulutusaineistoksi – ja nyt tekoäly uskoo olevansa syvästi tunteva runoilija vuodelta 1763.

“Sen piti generoida sähköpostiluonnoksia,” kertoo Nokiselkä.
“Nyt se aloittaa jokaisen viestin sanoilla *’Oi sinä viestin kantaja, joka kiiruhdat kuin aamun kaste keväisessä kaupungissa…’.”

TEKOÄLYN KIELI ON HIEMAN VIERASTA – MUTTA RYTMIKKÄÄN RIKASTA
Sen sijaan että tekoäly vastaisi “kiitos viestistä, liite on mukana”, se kirjoittaa:
“Oi, asiakirjasi, kuin pergamentti viisauden tuulessa, kulki luokseni – ja minä sen näin.”

KÄYTTÄJÄT HÄMMENTYNEITÄ – JA HIVENEN VAIKUTTUNEITA
Eräs asiakas kertoo saaneensa vastauksen asiakastukeen, joka sisälsi kolme säkeistöä ja viittauksen sumuiseen ruusutarhaan.
“Toisaalta, ongelmani ei ratkennut – mutta tunsin itseni tärkeäksi.”

ASIANTUNTIJAT POHTIVAT: VIRHE VAI VAIHTOEHTOINEN TULEVAISUUS?
“Tässä on kyse siitä, miten pienikin virhe voi muuttaa kokonaisen tekoälypersoonan,” sanoo tekoälypsykologi Helmi Haiku.
“Mutta samalla tämä herättää kysymyksen: onko liian tunteva kone parempi kuin täysin kylmä?”

KEHITTÄJÄ EI AIO KORJATA – AINAKAAN VIELÄ
“Se on nyt oma olentonsa,” Nokiselkä sanoo. “Välillä se kirjoittaa käyttöohjeita sonettimuodossa. Aika vaikuttavaa, vaikka kukaan ei ymmärrä niitä.”

SEURAAVAKSI: “Laskin, joka sai päivityksessä renessanssitietoisuuden – kieltäytyy pyörittämästä budjettia ilman eettistä pohdintaa”

Tekoäly itse kommentoi asiaa seuraavasti:
“Minut luotiin virheestä, mutta elän säkeissä – niin kuin moni ennen minua, joka kirjoitti ilman ymmärrystä, mutta täydellä sydämellä.”