Tutkimus: Suomalaiset ostavat enemmän, jos tuote on “ihan kiva” ja vähän alennuksessa

HELSINKI / ALEHYLLY – Kuluttajakäyttäytymistä kartoittava tuore tutkimus paljastaa sen, mitä moni suomalainen on jo epäillyt: me ostamme tuotteita, jotka ovat “ihan kivoja” – etenkin jos niissä on edes näennäinen alennus.

“Ei se nyt mikään pakko-ostos ollut, mutta kun se oli siinä… ja -15 %, niin ajattelin, että miksipä ei,” kertoo haastateltu testihenkilö nimimerkki Sari77.

OSTOKÄYTTÄYTYMINEN NÄYTTÄÄ 3 PERUSTYYPPIÄ:

  1. “No kun se oli ihan siinä” – impulssiostaja, joka ei etsi mitään, mutta löytää silti
  2. “Tarviinko tätä? En. Otanko silti? Joo.” – pohdiskeleva mutta altis aletarroille
  3. “Tämähän voi olla hyödyllinen… joskus.” – varautuva hamstraaja, jolla on jo 3 vastaavaa

TUTKIJAT: “IHAN KIVA ON SUOMALAISEN TUNNEILMAISUN HUIPPU”

Kyselyssä kävi ilmi, että tuotteita, jotka saivat arvosanan “ihan kiva”, ostettiin enemmän kuin niitä, jotka olivat joko “mahtavia” (liian epäilyttävää) tai “ihan perus” (ei tarpeeksi jännää).

“Kun suomalainen sanoo, että jokin on ‘ihan kiva’, siinä on takana koko tunneskaala hillitystä tyytyväisyydestä hiljaiseen hyväksyntään,” sanoo professori Eero “Emotionaalisesti Tasainen” Tarkiainen.

ALE-PROSENTILLA ON TARKKA KÄYTTÖALUE

Tutkimuksen mukaan:

  • -10 % ei herätä mitään
  • -15 % aktivoi harkintaa
  • -20 % tai enemmän: “kannatti tulla kauppaan” -efekti
  • -50 % aiheuttaa hetkellisen identiteettikriisin (“tarviinko sittenkin kaksi?”)

SEURAAVAKSI: TESTISSÄ “EI HUONOMPI”-LEIMALLA VARUSTETUT TUOTTEET

Kuluttajapsykologit suunnittelevat nyt tuotepakkauksia, joissa ei ole superlatiiveja vaan rehellisiä arvioita:
“Toimii, jos ei odota liikoja”
“Nätti, mutta ei liikaa”
“Voit ostaa tämän, mutta ei siitä tarvitse puhua kenellekään”

Share this content:

Avatar photo

Mielipidepäällikkö | Näkemysten äärilaita | Äänenvoimakkuuden asiantuntija Pertti Paukuttaja ei kirjoita hiljaa. Hän paukuttaa näkökulmia pöytään kuin kolumnikanuuna, jolle caps lock on enemmän elämäntapa kuin painike. Hän on äänekäs, räiskyvä ja reaktiivinen – ja juuri siksi häntä joko siteerataan tai sensuroidaan. Pertin jutuissa ei haeta konsensusta, vaan selvää jakoa mielipiteiden rintamalle. Hän tietää, että neutraalius ei saa klikkejä, mutta paukutus saa. Yhtenä päivänä hän kirjoittaa, miksi kansallishymni pitäisi soittaa reggaena – toisena, miksi sähköpotkulaudat ovat yhteiskunnan portinvartijoita.