Uusi laki velvoittaa poliitikot käyttämään vähintään kolmea vaikeaselkoista sivistyssanaa jokaisessa lauseessa

EDUSKUNTA / MONIMUTKAISUUDEN MAJAKKA – Suomessa on astunut voimaan uusi lainsäädäntö, jonka mukaan jokaisen kansanedustajan on käytettävä vähintään kolmea vaikeaselkoista sivistyssanaa per lause kaikissa julkisissa puheissa, tiedotteissa ja jopa kahvitauon small talkissa.

“Tämä dekreetti mahdollistaa retorisen kompleksisuuden laaja-alaisen implementoinnin yhteiskunnallisen diskurssin kontekstissa,” kommentoi kansanedustaja Heli “Hermeneuttinen” Hämäläinen.

TAVOITTEENA: LISÄTÄ DEMOKRAATTISTA OSALLISTUMISTA (NIIN ETTÄ KUKAAN EI YMMÄRRÄ MITÄÄN)

Lain tarkoitus on “korottaa poliittista keskustelua semanttiselle metatasolle” sekä “tuoda takaisin kunnioitus sanakirjaa kohtaan.” Vastustajien mukaan se tuo lähinnä päänsärkyä ja tarpeen Googlen sanakirjasovellukselle.

ESIMERKKEJÄ UUDESTA PUHEENKULTTUURISTA:

  • “Tämä hallituksen diskursiivinen strategia perustuu pragmaattiseen synteesikäsitykseen byrokraattisesta toimintamallista.”
  • “Olemme siirtymässä akseleratiiviseen paradigmaan, jossa allokoidaan resurssit holistisesti.”

TULOS: LISÄKÄYTTÖÄ SANAKIRJOILLE JA ENNENNÄKEMÄTÖN KIELISUMU

Yleisön reaktiot ovat vaihtelevia. Osa kansalaisista on ladannut “Sivistyssana päivässä” -sovelluksen, osa on siirtynyt seuraamaan päätöksentekoa pelkkien äänestystulosten perusteella.

“Mä en tiedä enää, ollaanko me puolesta vai vastaan, mutta ainakin kuulostaa hienolta,” kommentoi nimimerkki Matti Matalajännite.

SEURAAVAKSI: SÄÄNNÖS VIITTOMA- JA EMOJIKÄÄNTEIDEN KÄYTTÖÖN?

Kieliasiantuntijat ehdottavat myös symbolipohjaisen politiikan kokeilua: yhdistetään sivistyssanoja visuaalisiin elementteihin kuten huomiomerkkihymiöihin tai savumerkkeihin, “siltä varalta, että joku vielä haluaisi tietää mistä puhutaan.”

Share this content:

Avatar photo

Kohujournalisti | Draaman dramaturgi | Ajoituksen asiantuntija Kaisa V. Kohu ei seuraa uutisia – hän haistaa ne jo ennen kuin ne tapahtuvat. Hän erikoistuu ilmiöihin, jotka leviävät nopeammin kuin faktantarkistus ehtii perään. Kaisan kynä on nopea, korva herkkä ja otsikkotaju niin tarkka, että se on useaan otteeseen aiheuttanut tahatonta närkästystä. Kaisa tietää, että tarinan ytimessä ei aina ole totuus, vaan reaktio. Jos Twitterissä kohistaan, Kaisa on jo kirjoittanut kolumnin. Kun pieni asia paisuu, Kaisa tietää sen olevan uutinen. Ja jos se ei vielä paisu, hän käyttää sanavalintoja, jotka varmistavat että kohta paisuu.