Eteläkorealainen K-Pop -yhtye sai vahingossa haltuunsa ydinaseiden laukaisukoodit – muuttivat ne uudeksi tanssikoreografiaksi

SEOUL / STRATEGINEN SPOTLIGHT – Suosittu K-Pop -yhtye “BLASTBOOM” sai tiettävästi haltuunsa vahingossa Etelä-Korean strategisten puolustusjärjestelmien ydinaseiden laukaisukoodit, kun heille lähetettiin väärä USB-tikku – jonka oli alun perin tarkoitus sisältää uuden albumin autotune-raakaversiot.

“Luulimme, että se oli outo remix tiedostoista, mutta se toisti rytmikkäästi numerosarjoja… niin me tehtiin siitä koreografia,” kertoi yhtyeen tanssivastaava Jin-Woo, joka lisäsi, että “iskurytmi oli todella koukuttava.”

“X, 3, 7, K, K, spin, jump, dab”

Koodit muuttuivat neliminuuttiseksi esitykseksi nimeltä “Launch Me Tender”, joka keräsi 83 miljoonaa katselukertaa YouTubessa ensimmäisen vuorokauden aikana – ja herätti hermostunutta uteliaisuutta NORAD:ssa.

PUOLUSTUSMINISTERIÖ: “SE OLI TEKNINEN VÄÄRINPAINAUTUS… JA TANSSILLINEN IHME”

Etelä-Korean viranomaiset vakuuttavat, että varsinainen laukaisujärjestelmä pysyi turvassa, mutta myöntävät, että tanssiliikkeet “ovat hämmentävän lähellä ydinkomennon sormieleitä.”

NATO ANALYSOI POIKABÄNDIN KOREOGRAFIAA

Länsiliittouma on aloittanut varotoimet, jos esitys “vahingossa triggeröi ydinkäytävän.” Samaan aikaan TikTokissa leviää haaste #nuclearshuffle, jossa fanit tanssivat koreografian “varovasti, mutta innolla.”

SEURAAVAKSI: TURVALLISUUSKONFERENSSI… TANSSIMUODOSSA?

YK harkitsee nyt uudistuksia: seuraava turvallisuusneuvoston kokous järjestetään flashmob-muotoisena, ja päätöksenteossa “ääniä voi korostaa pyörähdyksellä tai dramaattisella polvilleenmenolla.”

Share this content:

Avatar photo

Kohujournalisti | Draaman dramaturgi | Ajoituksen asiantuntija Kaisa V. Kohu ei seuraa uutisia – hän haistaa ne jo ennen kuin ne tapahtuvat. Hän erikoistuu ilmiöihin, jotka leviävät nopeammin kuin faktantarkistus ehtii perään. Kaisan kynä on nopea, korva herkkä ja otsikkotaju niin tarkka, että se on useaan otteeseen aiheuttanut tahatonta närkästystä. Kaisa tietää, että tarinan ytimessä ei aina ole totuus, vaan reaktio. Jos Twitterissä kohistaan, Kaisa on jo kirjoittanut kolumnin. Kun pieni asia paisuu, Kaisa tietää sen olevan uutinen. Ja jos se ei vielä paisu, hän käyttää sanavalintoja, jotka varmistavat että kohta paisuu.