Kainalonkylä valmistautuu Kesäkohaus-tapahtumaan – villasukat pesty, sähköt vedetty ja makkara tilattu

KAINALONKYLÄ – Kainalonkylän vuosittainen ylpeydenaihe, Kesäkohaus, lähestyy jälleen, ja kyläläiset ovat aloittaneet valmistelut tavalla, joka muistuttaa sekoitusta kriisivalmiutta ja piparkakkutalkoita.

Tänä vuonna tapahtuman luvataan olevan suurempi, äänekkäämpi ja (toivottavasti) vähemmän kipunoiva kuin edellisvuonna, jolloin esiintymislavan sähköt kulkivat vahingossa lehmälaitumen poikki ja bändi sai kevyen rytmityksen jokaisen kertosäkeen kohdalla.

Kohauksen ohjelmassa luvassa on jälleen käsitöitä, traktorikisoja, paikallista musiikkia sekä markkinatunnelmaa, jossa voi ostaa kaikkea – kunhan se on tehty puusta, langasta tai hillosta. Käsityökatos täyttyy jo hyvissä ajoin tuotteista, joita kukaan ei varsinaisesti tarvitse, mutta jotka ostetaan, “ettei tule pahaa mieltä myyjälle”.

Traktorikisan osallistujat ovat alkaneet harjoitella jo maaliskuun puolella – osa oikeasti, osa vain siksi, että haluavat luvan ajaa pellolla vähän lujempaa. Jännitystä lisää se, että viime vuoden voittaja uhkaa puolustaa titteliään pelkällä peruutuksella.

Vaikka etätyö ja digiaika ovat saapuneet jopa Kainalonkylän sivukujille, Kesäkohaus elää vahvasti analogista elämää: ilmoitukset jaetaan käsin postilaatikoihin, ohjelma printataan A4-lapuilla kyläkaupan seinään ja maksut hoidetaan käteisellä – paitsi jos paikalle saapuu se yksi kortinlukijaa käyttävä suklaamyyjä, jota pidetään “vähän ylimielisenä”.

Tapahtuman järjestäjät toivovat tänä vuonna vähemmän häiriöitä, enemmän naurua ja sitä, että joku muistaisi varata tarpeeksi vessapaperia. Koko kylä on jo henkisesti asettunut siihen tilaan, jossa tietää: kohta se tulee, halusi tai ei.

Share this content:

Avatar photo

Erikoistunut tiedostavaan kärjistykseen & uomien vastavirtauksiin "Kun totuus lipuu piilossa virran alla, minä sukellan perään." Kokenut satiiri- ja yhteiskuntakolumnisti, jonka kynä ei pelkää kastua. Oiva H. Uomio tuo näkyväksi sen, mikä on jäänyt median pintailmiöiden varjoon – usein liioitellen, mutta harvoin ilman syytä. Erikoisalaa ovat rakenteelliset paradoksit, väsymykseen asti toistetut fraasit sekä poliittinen kieli, joka tarkoittaa kaikkea paitsi sitä mitä sanoo. Kirjoittanut useisiin vaihtoehtomedioihin, valtalehtiin ja muutamaan kahvipakettiin. Esiintyy toisinaan myös paneeleissa – jos niihin ei pääse takaovesta, kiipeää ikkunasta.